Toivottavasti en ole ainut tässä asiassa.. Mutta luulen, että muilla on ehkä hiukan mukavemmat mummit. Mullakin OLI mukavempi mummi, mutta tietysti luonto tekee osansa ja muuttaa ihmistä. Ja se tässä vituttaa että se muutos näky menevän päin h*levettiä!!
Mä muistan vielä hyvin sen ku mummi oli todella mukava. Me saatettiin kahtoa aina telekkaria yhessä tai käy kävelemässä. Mutta sitte ihmisiin joskus iskee sairauksia. Mummille piti laittaa tahistin ja äiti on mulle sanonu että siitä lähtien mummista on alkanu tulla riivaaja. Tahistimen jälkeen mummille tuli diabetekset ja Alzheimerintauvit..
Siitä se muutos lähti ilmenemään. Mummi halus tietää kaiken meiän menemisistä: missä se Martti on?? Mihi sinä nyt meet? Missä te olitta? Kuka se on tämä tyttö? Ootko sinä sen ja sen tyttäriä? Ja nyt toi kuulostaa iha tavalliselta utelemiselta mutta sitä ku kuuntelee tarpeeksi pitkään nii kyllä se alkaa jo ärsyttää. Miksi kaikki muka pitää saaha tietää?? Ei minun asiat sille kuulu! Joku muu vois olla että eikät se haittaa ja on ok jos mummi tietää mun asioista mutta se todella ärsyttää pikkuhiljaa. Ja sitte se iän ikune tyrkyttäminen! Se on toooodella rasittavaa: Ota nyt Mari puuroa! No mikset ota? Pittää ottaa! Ota karkkia! Miksi et ota? Ei mulla ole mittään tautia että minu tekemiä ruokia pittää kammoksua!! Hohhoijjaa.. Vaa kuhan kuulette miksi kukkaa meillä ei syö mitää mihi se on koskenu nii varmasti ymmärrätte!
SE SOTKEE P*SKALLAAN!!! Monesti (mutta nykyään ei onneksi niin paljo) ku se menee vessaan ja sinne sen jälkee menee voi nähä lattialla, pöntöllä tai vaikka vesihanassa tai siinä toisessa ''letkussa'' p*skaa.. Ja se jos mikä on erittäin oksettavaa. Ja se että se ei pyyhi käsiä ku asioi vessassa. Monesti on pitäny esim. ruokia panna menemää ku näkee kui se niitä kopeloi p*skakäsillään.. Ja varsinki saunassa ku se käy nii monesti äiti on huomannu että siellä on jotenni tahmane lattia tai ruskeita läikkiä lauteilla.. Osaatteko arvata kuin monesti meillä on lauteen lautoja uusittu? YÖK!
Ja sitte tämä ku se aina haluais alkaa tekemään ruokaa, mutta sen tietää että se polttaa joka ikisen ruuan! Puuro on ainoa mikä me sen annetaan tehä.. Sillo ku se vielä sitä ruokaa teki nii aina oli liian suolane tai sitte pohjaa palanu.. Ja kuka sellasta haluaa syyä? En minä ainakkaa.
Ja nämä s*atanan sukulaiset!! Tarkotan siis mummin tyttäriä. Ne vaan sanoo että ei se mummi meillä nuin. Mummiha on niin kiltti ja siisti että eikät se mummi. Vaa eihä se tietenkää siellä! Senhän pittää vieraissa näyttää kuinka siisti hän MUKAMAS on. Vaa ku todellisuus on iha toisenlainen. Ja karsea sellaine. Se tässä kans v*tuttaa että mummi on jätetty meiän kontolle ja vieläpä äitin hoiettavaksi. Ja äiti on vaan mummin miniä. Me hoidetaan ja sisarukset päättää.
Harmi ku isä ei asiaan sano paljoo. Mummin vois hyvin laittaa palvelukottiin mutta ei se isä vielä anna. Vaikka isästäki näkkee kuinka se aina karkaa pois ku mummi tulee huoneeseen. Kukkaa meillä ei oikee siitä ees piä. Mite se voi ees viihtyä meillä vaikka varmasti näkee että kaikki karttaa sitä?
ARMOA! Kuinka kauan meillä pittää sitä vielä kestää! Kyllä minä tiiän että mummi on niin vanha (87) ja siksi on vähä sekasi mutta ku ei sitä jaksa päivästä päivään! Mulla ei ole hermoja enää yhtää jäljellä ja minu kaverit on varmasti sen huomannu valitettavasti. Ja ku minusta tuntuu että minä oon saanu tästä eniten kärsiä. Ei välttämättä näin ole mutta silti. Aina ku teen ruokaa - ja minä teen sitä mielellään - nii se mielenkiinto sen ruuan tekemiseen loppuu siinä vaiheessa kun yksi Rouva Paskakäsi tulee siihe hämmentämää ja kertoo haluavansa auttaa. Mutta kun ei ei ja ei!! Se ei vaan ymmärrä ei se ei saa tehä ruokaa! Eikö se vaan voi tajuta että sen on ruokansa jo tehny ja senhä pitäis olla helpotus että pääsee siitä taakasta. Mutta dementia jyllää.
Hermoja en enää omista nii on se vähä vaikea jaksaa. Ja tämä vielä. Sen huone haisee ku märätys! Hajun kuvailu: jotain lämmintä ja tunkkaista, vivahdus virtsaa ja paskaa ja kaikkea mahollista märänneistä marjoista (jotka on otettu meiän pakastimesta) vaatekomerossaan käytettyihin vaippoihin piilotettuina ympäri huonetta. Ja tietysti äiti joutuu tämän paskan tyyssijan aina siivoamaan. Ja mitä mummin tyttäret sillä välin tekee? Lakkaavat kynsiään pinkeiksi luksusasunnoissaan.. Onko tämä oikeen? Ja olenko ainoa joka tälläsesta joutuu kärsimään? Olenko?
Asiaa pahentaa vielä se että meillä ei ole tarpeeksi makuuhuoneita joten olen majoittunut olhuoneeseen. Siinäpä on aina kiva herätä aamulla aikasin ku mummi tai joku muu tulee kolistelemaan.
Enempää en tästä nyt tällä kertaa kirjota. Muuten mulla lähtee järki ja äiti saa taas koko saunaillan kuulla minu valitusta mummista ja ilta on pilalla. Ketä minä saan kiittää tästä lapsuuden aikaisesta ihanuudesta? P.S. äiti ja mä sanotaan mummia kurpaksi :D ilkeitä ei olla, haukkuu se kurppa minnuaki päivät (esim. turpa turpa turpa kiinni ääliöö (noi ei nyt nii pahoja oo ku mun nimittely sille, mutta silti)) Lapsuus pilalla, KIITOS!
P.S.S. Traagista tekstiä :D
